perjantai 29. huhtikuuta 2016

Unicef-kävely kauniissa kevätsäässä

Hietakummussa järjestettiin kävelytempaus,
jolla keräsimme sponsorirahaa Aasian
kouluille.
Viikkoa ennen tempausta Unicef-päiväavauksessa kerrottiin lasten oikeuksista ja siitä, miten ne eivät toteudu kaikkialla maailmassa.





Kiersimme n. 1,5km:n viitoitettua reittiä.
Saimme kaksi tarraa joka kierrokselta.
Hurjimmat juoksivat tunnin aikana kuusi
kierrosta ja keräsivät 12 tarraa.
Kaverien kanssa oli mukava
juosta tai kävellä. Aurinko paistoi.



Vappumielellä mukana tapahtumassa
Meille puhdasta vettä on helposti saatavilla, kun vain oli vesipullo mukana.
Ei tarvitse kantaa kaivosta, niin kuin monissa köyhissä kylissä Aasiassa.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Kokkauspäivät


Tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona meillä oli aikamoinen sutina ruokalassa. Oppilaskunta järjesti koko koululle kokkauspäivät. Kävimme luokittain tekemässä meille annetun reseptin mukaisen ruoan. Ruokalassa oli kymmeniä lapsia tekemässä ruokaa yhtä aikaa. Tämä saattaa kuulostaa kaoottiselta, mutta päivät oli suunniteltu ja organisoitu niin hyvin, että kaikki sujui mallikkaasti. Tästä saamme kiittää oppilaskunnan ohjaavia opettajia Minna Martikaista ja Johanna Kivipeltoa!

 

Tässä vielä oppilaiden ajatuksia päivästä:

 

Tiistaina ja keskiviikkona meidän koulussa oli kokkauspäivä. Me tehtiin pizzaa. Jotkut tekivät kookospalloja, hedelmäsalaattia tai marjarahkaa. Meidän pizza oli hyvää. Opettaja kehui meitä hyvästä tiimityöstä. Sitten me katettiin pöytä ja minä tein servettitaskuja haarukalle ja veitselle.

Siru 5D

 

Kirsi paistoi pitsat uunissa. Pitsa oli hyvää. Tykkäsin siitä.  Me tehdään myös kotona pitsaa. Kattaminen oli myös kivaa.

Tuuli 5D
 

 
Pizzaa valmistuu

Kookospallojen pyöritystä


Kattauskilpailun satoa

Hyvältä maistuu

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Teatteria kahdella kielellä

Tänään oli koulussamme Kul på svenska- teatterin esitys Kuka pelastaisi Åke- lapsen? Esitys oli 1-3 luokille. Ennen esityksen alkua meidän piti tehdä matkalippu mielikuvitusjunaan.
Åke oli 65-vuotias mies, joka oli kadottanut mielikuvituksensa. Yleisön  piti tulla mukaan mlelikuvitusjunaan löytämään Åken mielikuvituksen.  Me oltiin mielikuvitusagentteja eli fantasiagentter ruotsiksi.
Aina välillä esityksessä puhuttiin ruotsia.
Oli  hauska kun esitykssä oli rokkikohta yhdessä vaunussa. Puolet yleisöstä tömisti jalkojaan ja puolet taputti. Siitä tuli hyvä rytmi.
Oli myös hassu kohta kun professori teki taikalientä. Se maistui pahalle. Sitten professori mietti mitä makua lisäisi kun se oli pahaa. Kaikki maut oli koeiltu. Sitten hän lisäsi tunteita. Yleisö sai päättää mikä tunne olisi. Professori  laittoi mukaan iloa. Sitten he pomppivat ja tanssivat.

Yhdessä vaunussa oli sademetsä. Sieltä löytyi avain leikkihuoneeseen. Siellä oli Åke pienenä. Sitten Åke alkoi leikkiä mustekaloilla. Eli tarina päättyi onnellisesti, koska Åken sisäinen lapsi heräsi.

Esitys oli kiva , koska se oli hauska ja saatiin lopuksi mielikuvitusagenttitodistukset .
 
 










4-6 luokkalaisille oli oma esitys, joka oli nimeltään Pelon linnassa.

Esitys kertoi Anjasta. Tapahtumat sijoittuivat Anjan mielikuvitusvaltakuntaan. Anjan pitäisi löytää 4 kiveä, jotta hän voisi voittaa pelon.

Kivien nimet olivat tiedon kivi, rohkeus, päättäväisyys ja keskittymisen kiven. Jokaiseen kiveen liittyi yksi liike, jonka yleisö teki yhdessä näyttelijöiden kanssa.

Aluksi Anja meni kuninkaan luokse. Kuningas oli piilottanut aarteen, mutta hän oli unohtanut missä se oli. Kuningas antoi Anjalle vihjeen, jonka perusteella Anja löysi aarteen ja sai tiedon kiven.

Seuraavaksi Anja meni myyrän taloon ja yritti voittaa pelon. Anja pelasi risti nollaa pelon kanssa. Ensimmäisellä kerralla Anja hävisi pelin, mutta toisella kerralla hän voitti. Näin Anja sai myyrältä rohkeuden kiven.

Kolmas paikka oli mörön luona. Siellä oli tarkoituksena saada mörkö nukkumaan kiven päällä. Anja keksi, että hänelle voisi laulaa tuutulaulun. Näin Anja sai päättäväisyyden kiven.

Lopuksi Anja sai keskittyminen kiven, koska hänen piti läpäistä vaikea labyrintti tietyssä ajassa.

Näin Anja sai kaikki kivet ja hän taisteli pelon kanssa ja voitti sen.

Esitys oli mielenkiintoinen ja hauska, koska juoni oli hyvin keksitty ja kun yleisö sai osallistua esitykseen. Me saimme tehdä ehdotuksia, laulaa ja tehdä liikkeitä näyttelijöiden kanssa yhtä aikaa. Oli myös kiva, kun näyttelijät puhuivat välillä ruotsia.








keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Tunnelmia iltapäiväkerhosta




Juttelimme lasten kanssa mikä on kivaa iltapäiväkerhossa. Oli mukava kuulla, että rauhallinen lukuhetkikin mainittiin monta kertaa. Ehkä siksi että lukutaito alkaa kaikilla olemaan hyvä. On kiva lukea. Ja uusi innostus on "lenksukorut", vanhojen tuttujen juttujen rinnalla. Seuraavia juttuja mainittiin (osa useaan kertaan, ei järjestyksessä): Piirtäminen, kaverit, välipala, ulkoleikit, futis,
 lukuhetki, legoleikit, lenksukorujen teko, helmikorujen teko, telttaleikit, askartelu, kuularata, palikkaleikit ja lopuksi se, että saa halata aikuisia.  




"Lukuhetkiä"




Lenksukoruja on syntynyt, joillekin monen korun päivävauhtiakin välillä. 





Ulkoleikkejä... ja jalkapalloa.



Välipalalle, että jaksaa taas.



Kaverit


Kotileikkejä



Askartelua.... mitähän tässä syntyy? Se taitaa olla vielä salaisuus.





maanantai 18. huhtikuuta 2016

Pop -tiedettä Hietakummussa

Viidesluokkalaisten tunnelmia Pop -tiedepäivästä:
Pop –tiede tuli torstaina Hietakumpuun. Se oli mielestäni todella kiinnostavaa ja kivaa. Paikalla oli myös Helsingin sanomien verkkolehden kuvaaja. Voit lukea ja katsoa verkko HS:sta:

Ensin oli jumppasalissa tiedeshow, jota olivat katsomassa kaikki 2.-6.- luokkalaiset. 


Leijuva ilmapallo

Plasmapallot

Saippuakuplat

Viides –ja kuudesluokkalaiset pääsivät myös työpajaan. Työpajassa teimme pöytäryhmät. Kaikki ryhmät saivat ottaa oman tietopussin ja selvittää tehtävän. Yritimme arvata mistä kemian tai fysiikan reaktiosta ilmiö syntyy. Harjoitusten jälkeen kaikki ryhmät saivat tehdä oman esityksen. Oli kivaa oppia uutta ja sai tehdä kokeita.  

Pop –tiedepajassa oli kiva energiapatukka. Se toimi niin, että kun otti molemmista päistä kiinni, se alkoi äänellä ja vilkkua. Se johtui siitä, että ihminen johtaa sähköä. Jos sitä halusi tehdä ryhmässä, piti koskea toiseen. Myös metalli johti sähköä. Energiapatukka oli mielestäni kivoin kaikista tempuista.  







Pop –tiedepajassa oli hauskaa ja kiinnostavaa. Meidän ryhmä esitteli leijuvaa palloa. Siinä oli hiustenkuivaaja, joka lennätti palloa ilmassa eikä se karannut.  


Teimme esityksen, jonka nimi oli nouseva vesi. Siinä lasiin pitäisi nousta vettä, kun se on ylösalaisin. Laitoimme värjättyä vettä astiaan ja keskelle kynttilän. Sytytimme sen ja laitoimme lasin sen päälle. Kynttilä sammui, mutta se kerkesi lämmittää ilmaa. Vesi täytti ilman tilan ja nousi lasiin.  
Nouseva vesi

Tölkin vieritys

Norsun räkä valmisteilla

Värinvaihdot

Teimme norsun räkä -tempun ja tölkinvieritystempun.Yksi kokeista oli värin vaihto. Saimme esittää muulle luokalle yhden tempun. Mielenkiintoinen päivä. 

torstai 7. huhtikuuta 2016

5B historian retkillä

Gladiaattorinäyttely oli Espoon kaupunginmuseossa. Ensin meille näytettiin Rooman rajat, kun se rakennettiin ja kun se oli suurimmillaan. Sitten näimme Roomasta kuljetuksella tulleita aitoja gladiaattorivarusteita. Saimme kokeilla gladiaattorikypärää. Saimme koskea kiviä, jotka olivat olleet Roomalaisissa rakennuksissa. Sen jälkeen näimme filmin, missä näytettiin gladiaattoreiden taisteluharjoituksia. Näimme myös ihan uusia gladiaattorivarusteita. Sen jälkeen katsoimme näyteltyjä gladiaattorimatseja. Saimme hiplata vanhan aikaisia gladiaattorifanituotteita. Meille kerrottiin, että yleisö sai usein päättää jos hävinnyt jää henkiin että kuoleeko vai pelastuuko hän. Sitten me menimme katsomaan filmin, jossa oli kaksi gladiaattoria, jotka taistelivat ja me saimme päättää kuoleeko hävinnyt vai pelastuuko hän. Ja me kävimme myös lelumuseossa.




5b-luokan oppilaat menivät historianopettajan kanssa kansallismuseoon. Sinne mentiin junalla ja kävellen. Kansallismuseon katossa oli hienoja Kalevala-aiheisia maalauksia. Kävimme Siilin perheen savupirtissä. Siellä asui yli 10 ihmistä. Savupirtissä ei ollut lämmitystä, vaan se lämmitettiin savun avulla, koska 1800-luvulla maaseudulle ei saatu sähköä. Ihmiset nukkuivat pirtin penkeillä tai lattialla ja vauva nukkui pehmustetussa puukopassa. Savupirtissä oli suuri uuni, jota käytettiin ruuan valmistamiseen ja pirtin lämmittämiseen.
Kävimme myös vintillä. Siellä oli paljon tehtävää ja nähtävää. Vintillä sai ratsastaa tekohevosella, jauhaa jauhoja, rakentaa hirsimökkiä, työskennellä " tehtaalla", rakentaa tiilitaloa, laitaa ruokaa vanhanajan keittiössä, syödä leikisti puupöydän ääressä, käydä entisajan sekatavarakaupassa, jossa oli vanha kassakone, käyttää kirjoituskonetta ja käydä entisajan koulua. Vintillä aika kului todella nopeasti ja hauskasti. Todella kiva paikka tuo kansallismuseo.